Pienoiskiväärin patruunat

 

Pienoiskivääreitä ovat suomen lain mukaan .22 kaliiperiset, reunasytytteistä hylsyä käyttävät aseet. Käytännössä .22 Flober, .22 Short, .22lr ja, .22 WMR. Tässä artikkelissa perehdytään kuitenkin .22 lr kaliiperisiin patruunoihin, joista puhutaan jatkossa pienoiskiväärin patruunoina.

Pienoiskiväärin patruunoiden lähtönopeudet vaihtelevat äänennopeuden 343m/s molemmin puolin. Pienoiskiväärin patruunat onkin jaoteltu aliäänisiin, eli äänen nopeuden alittaviin patruunoihin sekä yliäänisiin, äänen nopeuden ylittäviin patruunoihin. Äänennopeus muuttuu lämpötilan mukana, joten kauniilla kesäkelillä aliääninen patruuna ei välttämättä sitä kovalla pakkasella ole.

Pienoiskivääriä käytetään yleensä rataharjoittelussa, pienempiä lintuja ammuttaessa ja loukku/lopetusaseena pienpedoille. Riistaeläimen ampumiseen käytettävän rihlatun luotiaseen luodin osumaenergian on piipun suusta mitattuna oltava vähintään 100 joulea.

Harjoituskäyttöön tulevat patruunat valitaan patruunan käynnin sekä hinnan perusteella. Patruunan käynti tulee aina testata omassa aseessa, sillä pienoiskivääri/patruuna-yhdistelmien käyntierot voivat olla suuriakin. Vaimennetusta aseesta ammuttaessa yleensä käytetään aliäänistä patruunaa, joita ovat kaikki ”subsonic” nimellä myytävät, mutta myös suuri osa ns. ”bulkkipaukusta”. Kilpatason patruunoiden hinnat ovat yleensä melko korkeat, mutta patruunat ovat erittäin tasalaatuisia ja koko valmistusprosessi on tiukan laadunvalvonnan takana, myös eräkohtaiset vaihtelut ovat huomattavasti pienempiä, kuin "halpispaukuissa". Tavanomaiselle harrastajalle usein riittää edukkaampienkin vaihtoehtojen tarjoama tarkkuus.

Pienoiskiväärillä metsästettäviä lajeja ovat esimerkiksi: sepelkyyhky, pyy, sorsa ja villikani, ei kuitenkaan metsäjänis, rusakko tai hanhi. pienoiskivääri soveltuu erinomaisesti myös ”riettalintujen” harventamiseen. Metsästyskäytössä luodin energian on oltava vähintään 100 joulea piipunsuulta mitattuna. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos käytössä on ”tavanomainen” 2,6g eli 40 grainin luoti, on luodin lähtönopeuden oltava vähintään 285 m/s. Käytettävän luodin tyyppi on metsästäjän oma valinta, toiset suosivat hiukan enemmän lihaa pilaavia, mutta shokkivaikutukseltaan suurempia reikäpääluoteja ja toiset ampuvat ”solidilla” joka ei juuri lihaa pilaa, mutta ei myöskään eläintä välttämättä yhtä nopeasti tapa.

Lopetuskäytössä, esimerkiksi loukku, pinta- ja luolapyynnissä, jolloin pienoiskiväärillä tai pienoispistoolilla on tarkoitus lopettaa eläin, on suositeltavaa käyttää nopeasti laajenevia reikäpäisiä patruunoita. nopeasti laajeneva ja muotonsa menettävä luoti myös menettää enemmän vauhtiaan osumasta, joten takavaara-alan kanssa ei tarvitse olla aivan yhtä tarkkana, kuin solidilla ammuttaessa. Kannattaa huomioida, että kivääristä laajenevaksi tarkoitettu luoti ei välttämättä laajenekaan lyhyestä pistoolinpiipusta ammuttaessa. Esimerkiksi Winchesterin Subsonic toimii erinomaisesti lopetuspatruunana ja aliäänisenä se on miellyttävän hiljainen ampua.

 

Pienoiskiväärinkin patruunoissa on variaatioita, niin luodin kuin lähtönopeudenkin suhteen.