Kiikaritähtäinten A, B, C ja D
Nykyään suhteellisen harva metsästys- tai ratakivääri tulee tehtaalta avotähtäimillä varustettuina, vaikka avotähtäimet ovat olleet elintärkeä osa kivääriä jo ennen kuin rihlaus keksittiin. Tämä kertoo kiikaritähtäinten käyttökelpoisuudesta ja suuresta suosiosta. Käyttötarkoitukseen soveltuva laadukas kiikaritähtäin sopiikin yhtälailla ratapyssyyn, metsästyskivääriin tai sotilasaseeseen.
Kiikaritähtäimen avulla näet maalit tarkemmin (tai kauas ammuttaessa ylipäätään näet maalin!), näet paremmin hämärässä ja ne mahdollistavat huomattavasti tarkemman tähtäämisen kuin avotähtäimet tai diopteri. Ei siis mikään ihme, että lähes kaikki metsästys- ja ratakiväärit varustetaan nykyään kiikaritähtäimellä.
Eri merkkejä on markkinoilla kymmeniä ja useimmalta merkiltä löytyy kymmeniä eri malleja. Omiin tarpeisiin soveltuvan kiikaritähtäimen valinta saattaa siis olla todella vaikeaa, tätä eivät helpota asioiden teknisyys, valmistajien mainospuheet, markkinoilta löytyvät sadat mallit, eikä varsinkaan kavereilta kuultu mutu-tieto. Tämän ”oppaan” tarkoitus on vähentää hämmennystä kiikaritähtäimen valinnan suhteen ja antaa yleiskäsitys kiikaritähtäimien toiminnasta selvällä kansankielellä ja toivottavasti auttaa lukijaa löytämään sopiva kiikaritähtäin juuri hänen käyttötarkoituksiinsa.
Kuinka tähtäintä ”luetaan”
Kiikaritähtäimen tärkeimmät ominaisuudet lukevat lähes aina tähtäinmallin nimessä, ainakin moderneissa tähtäimissä ne myös selkeästi lukevat kiikarin kyljessä. Vakiintunut tapa ilmoittaa nämä tiedot on kirjoittaa tähtäimen suurennos tai suurennosalue ensin ja tämän jälkeen etulinssin halkaisija. Nämä tiedot ovat erotettuina toisistaan kirjaimella ”X”. Jos suurennos(alue) on ilmoitettu kahdella numerolla ja väliviivalla, tiedät että suurennos on säädettävissä pienemmästä numerosta suurempaan numeroon, ja kaikkialle niiden väliin. Esim. 3-12X56, suurennosalue on siis säädettävissä kolminkertaisesta aina kaksitoistakertaiseen suurennokseen asti. X:n jälkeen tuleva numero kertoo etulinssin, eli objektiivin halkaisijan millimetreissä.
Suurennosalueet
Ensimmäinen asia, joka kiikaria valittaessa tulee ottaa huomioon, on juuri sinulle sopiva suurennosalue. Käyttötarkoitukseen sopiva kiikaritähtäin tuo ampuma- tai metsästysharrastukseesi uusia ulottuvuuksia. Toisaalta ”väärällä” suurennoksella varustettu kiikaritähtäin pahimmillaan rajoittaa toimintaasi, kilometriin tai jopa pidemmälle ampuva tarkk`ampuja ei tee mitään 4 kertaa suurentavalla kiikaritähtäimellä, toisaalta tiheässä pusikossa toimivan peuran metsästäjän on todella vaikeaa osua liikkuvaan maaliin esimerkiksi 24x suurentavalla tähtäimellä. Sopivan suurennosalueen löytäminen omaan käyttötarkoitukseen on aina ensisijaisesti ampujan mieltymyksistä riippuvainen asia. Kuitenkin on syytä muistaa että pienempi, esimerkiksi 3x tai 4x suurennos mahdollistaa nopeamman ja vaistomaisemman ammunnan kuin esimerkiksi 16x tai suuremmalla suurennoksella varustettu kiikari. Isolla suurennoksella varustetut kiikarit ovatkin omiaan TA-touhuissa, kasa-ammunnassa ja pitävätpä monet linnustajatkin isoa zoomia arvossaan. Isommalla suurennoksella varustetut kiikarit ovat yleensä suurempia, painavampia ja jonkin verran kalliimpia. Linssien suuresta määrästä ja paksuudesta johtuen hämäräominaisuudet eivät yleensä ole näiden putkien vahvuuksia.
Yleisesti ajatellen 10x tai pienempi suurennos on omiaan vapaalta kädeltä, alle 300m etäisyyksille ammuttaessa. Tätä suuremmalla suurennoksella varustetut tähtäimet soveltuvat paremmin kiireettömään pitkän matkan ammuntaan, esimerkiksi hiekkasäkin tai bipodin tuelta.
Variaabelit, eli kiikarit joissa on säädettävä suurennos, mahdollistavat yhden tähtäimen käyttämisen monessa eri käyttötarkoituksessa, esimerkiksi 2,5-15x56 on erittäin joustava tähtäin, 2,5x suurennos on riittävän pieni nopeaankin ammuntaan ja 15x suurennoksella yltää ampumaan todella kauas tai vaikka laskemaan peuran tai hirven sarvien piikkiluvun myös kauempaa. Lisäksi käytettävissäsi ovat kaikki vaihtoehdot väliltä 2,5-15.
Kiinteillä suurennoksillakin on omat etunsa, ne ovat yleensä hiukan kevyempiä ja halvempia. Myös tähtäimen rakenne on kestävämpi, sillä liikkuvia osia ei juuri tarvita. Koska tällaisessa kiikarissa linssien määrä on minimoitu, valon läpäisy (hämäräominaisuudet) on yleensä hiukan parempi kuin variaabeli-tähtäimessä. Nykyaikaiset, hyvin hiotut ja pinnoitetut linssit tosin kaventavat tätä eroa selvästi.
Kiikareita eri käyttötarkoituksiin. Vasemmalta oikealle: lintuputki, kytiskiikari, kevyt yleisputki ja ajojahtikiikari
Super-Zoom ja suurennoskerroin
Yleisimmin käytössä on tähtäimiä joiden suurennoskerroin on 3 tai 4. Suurennoskertoimen saat selville jakamalla maksimi- ja minimisuurennokset keskenään, esimerkiksi 3-9x tähtäimen (9/3=3) suurennoskerroin on 3, vastaavasti 3-12x (12/3=4) kiikarin kerroin on 4. Viime vuosina markkinoille on tullut paljon ns. superzoom tähtäimiä joiden suurennoskerroin voi olla jopa 10x, yleisimpiä superzoom tähtäinsarjoja ovat Meoptan R2 (6x), Swarovskin Z6 (6x), Zeissin V6 (6x) Swarovskin Z8 (8x) ja Zeissin V8 (8x) sarjat. Kahdeksan suurennoskertoimella saavutetaan suurennosalueita jotka voivat olla mm. 1-8, 2-16 tai 2,3-18. Näillä tähtäimillä on myös omat haittapuolensa, niissä on enemmän linssejä joten ne ovat hiukan painavampia ja valonläpäisy on marginaalisesti huonompi. Nämä tähtäimet ovat myös yleensä suhteellisen arvokkaita.
Koolla on väliä
Kun olet päättänyt millaisen suurennosalueen kiikariisi haluat, seuraavana vuorossa on etulinssin koon valitseminen. Etulinssi, eli objektiivi kerää valoa ja suuremmalla etulinssillä saavutetaankin selvästi paremmat hämäräominaisuudet. Suurella linssillä saavutetaan kirkkaampi ja terävämpi kuva myös päivänvalossa. Vaikka ero linssin halkaisijassa olisi pieni, pinta-alan ero on suhteessa huomattavasti suurempi, 56 mm linssin pinta-ala onkin noin 25 % suurempi kuin 50 mm linssin, vaikka halkaisijassa eroa on vain 6 mm.
Suurella etulinssillä on myös varjopuolensa. Tähtäin on pakko asentaa vähintään medium-korkuisella jalalla. Jos kivääristä löytyy poskipakka ei tämä ole suuri ongelma. Mutta ”suoraperäisen” tukin kanssa voi hyvän ampuma-asennon ottaminen ja posken tukkiin tukeminen olla vaikeaa. Suuri etulinssi on myös pienempää painavampi joten kiikari on hyvin etupainoinen. Tämä vaikuttaa myös aseen tasapainoon.
Runkoputken halkaisija
Kiikaritähtäimien runkoputkia on yleisimmin kahta eri kokoa, tuuman (25,4 mm) ja 30 mm halkaisijaa. Viime aikoina yleistynyt on lisäksi 34 mm runkoputki, joka mahdollistaa kiikarille suuremman säätövaran. Runkoputken koko ei juuri vaikuta kiikarin optisiin ominaisuuksiin, mutta 30 mm on selkeästi valmistajien ja kuluttajien suosiossa. Tuumaista putkea on nykyään käytössä enimmäkseen ilmakivääri- ja pienoiskiväärikäytössä. Isompi runkoputkinen kiikari on yleensä hiukan pienempää painavampi, joskin myös tukevampi. Renkaita, joilla kiikari asennetaan aseeseen, löytyy useimmiten yhtä hyvin niin tuumaisina kuin 30 mm versiona. Markkinoilla on myös kiskoasennettavia kiikaritähtäimiä (tunnetuimpina Zeiss ja Swarovski). Näiden tähtäimien asentaminen on hieman helpompaa, sillä ristikko tulee aina automaattisesti suoraan. Maailmalta löytyy myös muun muassa 35mm ja 40mm runkoputkia, Suomessa nämä eivät kuitenkaan ole juuri yleistyneet.
Kiskolla kiinnittyvä Zeiss V6 Sako 85:n päällä
Hämärään?
Isompi linssi kerää enemmän valoa, ja hämärähommissa enemmän on enemmän. Linssin laatu ja erityisesti pinnoite vaikuttavat valonläpäisyyn suuresti, esim. Zeiss on saavuttanut yli 95% valonläpäisyn omissa linsseissään.
Ulostulopupillilla tarkoitetaan tähtäimen läpi tulevan valon polttopistettä täydelliseltä katseluetäisyydeltä. Ulostulopupillin koko vaikuttaa suoraan kiikaritähtäimen hämäräominaisuuksiin, suurempi pupilli on lähes aina parempi. Nuorelle silmälle optimaalinen ulostulopupillin koko on noin 7mm, vanhempi silmä ei pysty ottamaan tästä kaikkea irti (pupilli ei laajene pimeässä yhtä suureksi kuin nuorella). Ulostulopupillin on silti hyvä olla 7 mm luokkaa, sillä tällöin silmän ei tarvitse olla aivan polttopisteen keskellä jotta jotakin hämärässä näkisi, lisäksi valovoimaa riittää myös hiukan suuremmalla suurennoksella.
Ulostulopupilli ei ole kiikarilla mikään vakio-ominaisuus, vaan käytetty suurennos vaikuttaa asiaan. Ulostulopupillin voi helposti laskea jakamalla etulinssin halkaisijan käytössä olevalla suurennoksella. Esimerkiksi hämärähommissa yleisellä 56 mm objektiivilla varustetun kiikaritähtäimen optimaalinen suurennos on 8 (56/8=7 mm).
Täysin hämäräkäyttöön tarkoitetut kiikarit ovat yleensä kokoluokkaa 8x56 tai 7x56. Kiinteäsuurennoksisessa kiikarissa on vähemmän linssejä ja vaikka nykyaikaiset linssit ja pinnoitteet antavat paljonkin anteeksi, sataprosenttista valonläpäisyä ei ole. Näissä tähtäimissä on yleensä paksutolppainen 4C tai 4K ristikko ja valopiste, joka helpottaa osumapisteen hahmottamista hämärässä. Näistä tähtäimistä ei kuitenkaan "yleiskiikariksi" ole, joten suosio on suhteellisen vähäistä.
Zeiss Victory HT 3-12x56 on kytisputkien aatelia
Mikä ihmeen parallaksi?
Parallaksivirhe tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että ristikko vaihtaa paikkaa suhteessa maaliin silloin, kun ampujan silmä ei ole kiikarin okulaarin kanssa täysin samalla linjalla.
Parallaksivirhe syntyy, kun tähtäimen linssien optinen keskipiste ei osu samaan tasoon tähtäimen ristikon kanssa. Virheen voi todeta myös siitä, etteivät ristikko ja maali näy tarkkoina samaan aikaan. Parallaksivirhe on riippuvainen etäisyydestä ja se korjataan siirtämällä objektiivia eteen- tai taaksepäin.
Suurimmassa osassa metsästykseen tarkoitetuissa kiikaritähtäimissä parallaksi on valmiiksi säädetty joko 100 metrin tai 100 jaardin (91 m) matkalle, jolloin pystytään ampumaan käytännössä hyvin pienellä parallaksivirheellä 50-200 m matkoille.
Parallaksisäädöllä varustetut tähtäimet ovat yleensä suurikokoisia, suurella suurennoksella varustettuja pitkän matkan tähtäimiä. Näissä tähtäimissä voit säätää parallaksin mille tahansa etäisyydelle. Parallaksisäätö löytyy myös osasta ilmakiväärin tai pienoiskiväärin tähtäimiä. Kun parallaksi on säädettävissä, voidaan ampua lähes mille tahansa etäisyydelle ilman parallaksivirhettä.
parallaksisäätö voi olla kiikarin sivulla tai etuosassa. Vasemmalla Vixen ja oikealla Bushnell.
Pimeä, valopiste vai valaistu ristikko?
Valopisteet alkava olla vakio-ominaisuus niin hämärä- kuin ajojahtitähtäimissäkin. Valopiste helpottaa tähtäyspisteen hahmottamista hämärässä, päivänvalossakin kirkas piste ”hyppää silmille” ja on ohutta hiusristikkoa nopeampi ampua. Valopiste-kiikarin valinnassa huomionarvoisia tekijöitä ovat valaistun pisteen, tai –ristin koko (kuinka ison alan maalia piste peittää esim. 100 m päästä) ja pisteen säädöt. Liian kirkas piste heijastaa hämärässä koko linssin punaiseksi, hyvän pisteen saa säädettyä niin himmeäksi, ettei sitä päivänvalossa edes näe. Valopisteellä varustettua putkea voidaan käyttää perinteisen kiikarin tapaan myös ilman valopistettä. Pienimmät olemassa olevat valopisteet (Zeiss) peittävät sadan metrin päästä 12x suurennoksella alle 6 mm alueen maalista!
Markkinoilla on myös Trijiconin tähtäimiä jotka käyttävät pisteen valaisemiseen tritiumia ja valokuitua, nämä tähtäimet eivät tarvitse sähköä lainkaan.
Valopisteen oikeastaan ainoat negatiiviset puolet ovat hiukan perinteisellä ristikolla varustettua kiikaria korkeampi paino ja hinta.
Valaistulla ristikolla varustetuista tähtäimistä löytyy usein Mittataulukolla varustettu ristikko. Nimensä mukaisesti näissä tähtäimissä koko ristikko on valaistu, hämärässä tämä saattaa häiritä ampujaa, ellei ristikon kirkkautta saada säädettyä tarpeeksi himmeäksi.
Valopisteistä ja valaistuista ristikoista ilmoitetaan yleensä kirjainyhdistelmällä, alla muutamia yleisimmin käytössä olevia termejä selityksineen.
RD = Red Dot = punainen valopiste ristikon keskellä
RGD = Red Green Dot = Ristikon keskellä olevan valopisteen väri on valittavissa vihreän ja punaisen väliltä
IR = Illuminated Reticle = Koko ristikko valaistuu
( i ) = Illuminated = Swarovskin kiikareissa oranssi piste, Zeissillä punainen piste
Monessa kiikarissa valopisteen säätö on kiikarin vasemmalla puolella. Meoptan R1-sarjalaisissa voit valita seitsemästä eri kirkkaudesta.
Matkarummut ja etäisyystornit
Matkarummuilla tarkoitetaan kiikarin korkeussäätötorniin asennettavaa osaa, johon voidaan voidaan merkitä muistiin eri kohdistuspisteitä tai etäisyyksiä. Osa kiikaritähtäimistä tulee valmiiksi kiinteällä matkarummulla varustettuna, mutta varsinkin laadukkaisiin ”metsästystähtäimiin” on usein saatavilla myös jälkiasennettavia malleja. (Zeiss, Meopta, Swarovski)
Swarovskin uuteen Ballistic Turret –torniin voidaan tallentaa neljä eri kohdistuspistettä. Eri kohdistuspisteet voivat olla eri etäisyyksiä samalla patruunalla tai eri patruunoita samalle etäisyydelle. Kun luodin lentorata on tarkasti tiedossa, kohdistuspisteet voidaan laittaa muistiin myös ilman koeampumista, olettaen että tähtäin on aiemmin kohdistettu jollekin tunnetulle etäisyydelle. Matkarumpujen kanssa käytetään "normaalia" ristikkoa, sillä tähtääminen tapahtuu ”tavallisesti” ristikon keskikohdalla.
Zeissin ASV+ BDC (bullet drop compensator) –rumpu toimii hiukan eri tavalla. Tornin kororenkaalla on eri etäisyyksiä vastaavia lukemia ja tähtäimen säätö tapahtuu valitsemalla tornista ampumaetäisyyttä vastaava luku. Koska eri kalibereilla ja patruunoilla on erilaiset lentoradat, tornin mukana toimitetaan erilaisia säätörenkaita, joista voit valita omalle ase/patruuna yhdistelmällesi sopivan. Tällaisen tornin kanssa olisi suotavaa mitata luotien lähtönopeudet, sillä tehdaspaukkujenkin lähtönopeudet vaihtelevat piipun pituudesta riippuen, myös itse ladattuja patruunoita voidaan käyttää, mutta lähtönopeuden ja lentoradan tulee olla tiedossa.
Meoptan BHT (Ballistic hunting turret) on jälkiasennettava matkarumpu, rumpu toimii hiukan Swarovskin Ballistic turretin tavoin ja rummun muistiin voidaan asettaa kolme eri kohdistuspistetta.
Pitkän matkan tähtäimissä on usein avoin korotorni, jonka ansiosta haluttu määrä naksuja voidaan säätää kiikariin hyvin nopeasti. Tämän tyyppinen korotorni edellyttää matkan tuntemisen ohella hyvää ymmärrystä oman patruunan lentoradoista, sillä torniin on merkitty arvot yleensä 0,1 MRAD, tai 0,25 MOA välein, ja jää ampujan tehtäväksi tietää montako napsua millekin matkalle on säädettävä. Näissä torneissa on usein myös zero-stop, joka estää tornin kiertämisen alle oletuskohdistusetäisyyden. Tämän ansiosta esimerkiksi sadan metrin kohdistukseen palaaminen on nopeaa ja helppoa.
Matkarumpua käytettäessä tähtääminen tapahtuu "normaalisti" ristikon keskustalla
Zeiss ASV+ "korotorni"
Ristikkotyypit
Markkinoilla on kymmeniä eri ristikkomalleja, usein myös samaa kiikarimallia on saatavana ainakin kahdella tai kolmella eri ristikkovaihtoehdolla ja samoista ristikkomalleista voi vielä löytyä valaistut versiot erikseen. Ristikoista osa on suunniteltu tukemaan juuri tiettyä kaliiberia tai metsästystapaa. Ristikon valinta voi siis olla haastava tehtävä.
Alla olevat ristikot ovat esimerkkejä Meoptan suosituimmista malleista:
#1 Saksalainen ristikkotyyppi joka on suunniteltu käytettäväksi erityisesti hämärässä. Vaikka tämä ristikkotyyppi on menettänyt suosiotaan, näitä näkee edelleen käytettävän paljon erityisesti drillinkien päällä olevissa tähtäimissä.
#4 Nelosristikko on kestänyt hyvin aikaa. Ristikko on suunniteltu erityisesti metsästyskäyttöön. Hiusristikko mahdollistaa tarkan laukauksen kauemmaksikin ja paksut tolpat helpottavat tähtäämistä myös hämärässä. #4-ristikko onkin Euroopassa edelleen erittäin suosittu. Ristikko toimii erittäin hyvin myös valaistuna ja markkinoilta löytyykin useita eri vaihtoehtoja.
Z-PLEX on hyvin läheistä sukua Amerikassa suositulle Duplex-ristikolle. Ristikko soveltuu erittäin hyvin päiväkäyttöön, mutta hämärässä tarkan tähtäyspisteen saaminen voi pitkän hiusristikko-osuuden takia olla haastavaa.
K-DOT, Meoptan K-DOT soveltuu erityisen hyvin nopeisiin tilanteisiin. Tällä ristikolla varustettua kiikaria voidaan käyttää punapistetähtäimen tavoin, mikäli tähtäimen suurennusalue alkaa yhdestä.
MilDot –ristikko on suunniteltu erityisesti sotilaskäyttöön, ristikon pisteet mahdollistavat etäisyyden arvioinnin, ja niitä voi käyttää tähtäyspisteinä kun ampumamatka on tiedossa. MilDot tähtäimet ovat suosittuja myös ilma-ase harrastajien ja linnustajien keskuudessa.
BDC–ristikko on parhaimmillaan hiukan pidemmillä ampumaetäisyyksillä mikäli kiikariin ei haluta asentaa matkarumpua. Ristikossa on useita tähtäyspisteitä, joten riistalaukaus onnistuu kauemmaskin, kunhan ampumaetäisyys on tiedossa.
Ensimmäisellä vai toisella kuvatasolla?
Kiikaritähtäimet, joiden ristikko on ensimmäisellä kuvatasolla (FFP/Eurooppalainen), käytetään metsästysaseissa pääsääntöisesti Keski-Euroopassa. Jos ristikko sijaitsee ensimmäisellä kuvatasolla, suurennosta lisättäessä myös ristikko kasvaa. Tämä voi olla kiikarin käyttötarkoituksesta riippuen toivottava ominaisuus. Suurennosta lisättäessä ristikon palkit kasvavat, varsinkin valaisemattomissa ristikoissa tämä on hämärässä erittäin hyvä ominaisuus. Monet MilDot tai muulla mittataulukolla varustetut ristikot ovat myös ensimmäisellä kuvatasolla, tällöin ristikko kasvaa samassa suhteessa käytettyyn suurennokseen nähden ja etäisyyksiä voidaan arvioida kaikilla suurennoksilla. Haittapuolena näissä kiikareissa on se, että myös ristikon keskiö kasvaa. Isolla suurennoksella ammuttaessa siis ristikko peittää maalista suhteellisen suuren osan. Tunnetuimpia Suomessa myytäviä ensimmäisen kuvatason kiikareita ovat Meoptan R1 –sarja ja suurin osa pitkän matkan tähtäimistä.
Toisen kuvatason ristikot (SFP/Amerikkalainen) ovat nykyään metsästyskäytössä selkeästi suosituimpia. Näissä ristikko ei kasva, vaan on suurennoksesta riippumatta aina saman paksuinen. Ristikon keskusta ei juuri peitä maalia ja kiikarista saadaan kaikki hyöty irti. Kirkkaassa päivänvalossa toisen kuvatason eli ”amerikkalainen ristikko” on selkeästi alun perin hämärään suunniteltua eurooppalaista monikäyttöisempi. Valopisteellinen amerikkalaisella ristikolla varustettu kiikari onkin erinomainen vaihtoehto myös kytisjahtiin!
Hyvä ja halpa!
Valitettavasti elämän realiteetit koskevat myös kiikaritähtäimiä. Hinta ja laatu siis kulkevat hyvin pitkälle käsi kädessä. Markkinoilta löytyy myös mainion hinta/laatu-suhteen omaavia edullisia kiikareita (esimerkiksi Nikko Stirling Diamond). Laatuerot laadukkaisiin Keski-Eurooppalaisiin tähtäimiin ovat kuitenkin varsin selvät. Erot tulevat yleensä parhaiten esiin hämäräominaisuuksissa, valoyksikössä ja kuvan kirkkaudessa. Laadukkaat tähtäimet rakennetaan parhaista mahdollisista materiaaleista joten tähtäimet ovat kevyitä ja kompakteja, tinkimättä ominaisuuksista tai kestävyydestä, myös valmistajat luottavat tuotteisiinsa ja laatukiikareille myönnetäänkin yleensä todella pitkät, jopa 30 vuoden takuuajat.