Haulikonpatruunan Valintaopas
Haulikonpatruunoiden valintaan vaikuttaa aina oma mielipide ja omat metsästyskokemukset, sekä ampumatapa. Toinen suosii isommalla latauksella ja haulikoolla varustettuja patruunoita, kun puolestaan toinen saattaa samassa lajissa käyttää monta grammaa pienempiä latauksia ja pienempiä haulikokoja, päätyen yhtä saalisrikkaaseen lopputulokseen. Haulikonpatruunan valintaan vaikuttaa muun muuassa ampumatyyli. Toinen ampuu enemmän refleksinomaisesti lähietäisyydelle, jolloin pienempien haulikokojen käyttö on suositeltavaa tiheämmän haulipeiton vuoksi. Toinen puolestaan ampuu pidemmälle matkalle tähdättyjä riistalaukauksia, jolloin suuremmat haulit säilyttävät paremmin kuvionsa ja upotustehonsa. Ei ole siis olemassa kiveen hakattua sääntöä yhdestä ja oikeasta patruunasta, mutta suuntaviivoja antavia suosituksia uskallamme mekin antaa.
Tehdasladatuissa haulikonpatruunoissa haulikoot vaihtelevat yleensä 1,9- 9mm välillä. Erikokoisille hauleille on määritetty numeroita ja tunnuksia niiden tunnistamisen helpottamiseksi. Numerot ja mahdolliset kirjaintunnukset määräytyvät patruunan valmistajan kotimaassa käytössä olevan numeroasteikon mukaan, siksi samalla numerolla varustetussa patruunassa ei siis aina ole saman kokoista haulia. Latauspaino puolestaan kertoo sen, paljonko patruunassa olevien haulien yhteenlaskettu massa on. Suurimmat lataukset 70mm mittaisille patruunoille ovat ~42 gramman luokkaa. Siitä suuremmat lataukset ovat magnum latauksia ja ne vaativat 76mm tai pidemmän patruunapesän. Lyijypatruunaa käytettäessä suosittelemme Magnum -patruunoita pääsääntöisesti vasta metsoa suuremmalle riistalle. Lisäksi on 89mm pitkiä ”supermagnum” patruunoita, mutta näistä saadaan lisäarvoa lähinnä korvaavia, lyijyä kevyempiä haulimateriaaleja käytettäessä.
Haulikonpatruunan toiminta
Haulikonpatruunan sopivuus on AINA asekohtaista, eikä välttämättä se kaverin suosima patruuna ole paras mahdollinen valinta sinun aseeseesi. On siis suositeltavaa kokeilla ennen jahtikautta omien patruunoiden yhteensopivuus aseeseen. Helpoin tapa kokeilla patruunan sopivuus on ampua radalla noin metrin halkaisijaltaan olevaan pahviin oletetulta metsästyksessä tapahtuvalta ampumaetäisyydeltä ja katsoa haulien muodostama kuvio. Ammunnan jälkeen voidaan esimerkiksi piirtää haulien osumien keskipisteestä noin 75cm ympyrä ja savikiekkoa apuna käyttäen katsoa montako kiekon muodostamaa aukkoa haulienpeittoon mahtuu. Hyvän kuvion tunnistaa tasaisen peittävästä osuma-alasta, johon savikiekon kokoisia aukkoja mahtuu maksimissaan muutama.
Haulipeiton lisäksi on hyvä kokeilla myös haulien upotus. Varsinkin syksyn edetessä talveen, lintujen ja eläinten rasvakerrokset lisääntyvät ja upotuksien merkitys korostuu. Upotusta voidaan kokeilla ampumalla esimerkiksi havuvaneriin, josta haulin upotus voidaan mitata työntömitalla.
Haulimateriaali vaikuttaa suuresti upotukseen ja kuvioon. Paksun rasvakerroksen sekä turkin tai höyhenpeitteen läpäisyä on pystytty parantamaan pinnoittamalla haulit, esimerkiksi niklauksella tai kuparoinnilla. Korvaamalla perinteiset lyijyhaulit kovemmilla ja painavammilla haulimateriaaleilla on pystytty parantamaan upotusta ja tehokasta ampumatkaa rajustikin.
Korvaavia haulimateriaaleja ovat
Teräs
Teräshauli on lyijyä kovempaa, mutta sen ominaispaino on pienempi, eli ne ovat lyijyhauleja kevyempiä. Kevyen ja kovan materiaalin ansiosta teräshaulipatruunoiden lähtönopeutta saadaan nostettua hiukan lyijypatruunoita kovemmaksi. Teräshaulipatruunoiden lähtönopeudet pyörivät 12/70 cal tehdasladatuissa 330-400m/s luokassa ja puolestaan 12/76 cal suuremman paineen ansiosta lähtönopeudet ovat 370-450m/s luokkaa. Kova materiaali aiheuttaa tiettyjä rajoitteita vanhemmissa haulikoissa ja supistajissa. Terästä ei pääsääntöisesti saa ampua puolisuppeaa tiukemmasta supistajasta, eikä useimpia vanhoja haulikoita ole suunniteltu muita, kuin lyijyhauleja silmälläpitäen. Teräs on varmasti yleisin korvaava haulimateriaali. Terästä käytetään paljon mm. vesilinnustuksessa ja onpa joiltakin ampumaradoiltakin lyijyhaulien käyttö kielletty, joten terästä käytetään myös kiekkojen pirstomiseen. Teräs on hinnaltaan halvin korvaava haulimateriaali, eivätkä patruunat ole juurikaan perinteisiä lyijypatruunoita kalliimpia.
Kupari
Kupari on myös lyijyä kovempaa haulimateriaalia, mutta se on terästä hieman raskaampaa. Kuparihauleilla saavutetaan teräshauliin verrattuna pidempi kantama sekä läpäisykyky. Kupari on terästä kalliimpi haulimateriaali.
Sinkki
Sinkkihauli on korvaavista haulimateriaaleista pehmein ja kevyin. Sillä on myös sen takia heikoin läpäisykyky. Sinkkipatruuna sopii myös vanhempiin haulikoihin, joissa kovempien haulien käyttö on kielletty.
Volframi eli Tungsten
Volframihauleja on kovuudeltaan ja painoltaan hyvin monenlaisia. Kovuus ja paino riippuu haulin volframipitoisuudesta. Yksikään ”volframihauli” ei ole 100% Volframia. Esimerkiksi tehdasladatuissa UnA-Tungsten patruunoissa haulimateriaalina käytetty Una18 on ominaispainoltaan 18,5g/cm3, joka on noin 60-70% lyijyä raskaampaa. Näillä patruunoilla upotusta ja ampumamatkoja saadaan lyijyyn verrattuna kasvatettua reippaasti. Toisena esimerkkinä Gyttorpin Silver tungstenin haulimateriaali on painoltaan 12g/cm3, joka on noin 10% lyijyä raskaampaa. Näiden patruunoiden ominaisuudet ovat silti perinteisiä lyijyhauleja paremmat. Volframihaulien kovuuden ja painon vuoksi voidaan haulikokoa ja latauspainoa pienentää lyijyyn verrattuna, ja patruuna ladata kovempiin nopeuksiin. Volframi on kuitenkin kallis haulimateriaali, joten useimmilla ”UnA:n” käyttö rajoittuu ilves- ja susijahteihin.
Vesilinnustuksessa tai kosteikkoalueilla ei saa käyttää lyijyhauleja. Eri vesialueilla on olemassa myös alueiden omia rajoitteita, jotka on syytä ottaa huomioon ennen pyyntiin lähtöä. Esimerkiksi metsähallituksen mailla teräshaulien käyttö oli 2018 vuoteen asti pääsääntöisesti kielletty.
Eri supistajilla kuviot ovat erilaisia. Supistusaste vaikuttaa osumakuvion tiheyteen eri etäisyyksillä. Patruunoita koeammuttaessa onkin syytä testata samaa patruunaa usealla eri supistajalla. Supistajien valinnasta löytyy myös oma tietopaketti ”ohjeet ja vinkit” - sivun alta.
Listasimme alapuolen taulukkoon meidän suosittelemamme haulikoot eri riistalajeille. Lisäksi taulukosta löytyy osviittaa siitä, kuinka paljon haulikoko ja patruunassa olevien haulien määrä korreloivat keskenään.
Vasemmalta oikealle 12/70, 12/76 ja 12/89 patruunat
Eri kaliiperisia haulikonpatruunoita vasemmalta oikealle: .410, 20cal, 16cal ja 12cal