




Sissokselta löydät laajan valikoiman patruunoita haulikkoon, eri käyttötarkoituksiin. Valikoimastamme löytyy patruunat rata-ammuntaan ja metsästykseen. Valikoimastamme löytyy 12 kaliiperin lisäksi myös patruunat 16 ja 20 kaliipereille. Patruunaa valittaessa huomioi käyttötarkoitus ja uudet lain säädännöt koskien lyijyhaulien kieltoa. Haulikon patruunoita ostettaessa täytyy olla ampuma-aseen hallussapitolupa.















































































Haulikonpatruunoiden valintaan vaikuttaa aina oma mielipide ja omat metsästyskokemukset, sekä ampuma- ja metsästystapa. Toinen suosii isommalla latauksella ja haulikoolla varustettuja patruunoita, kun puolestaan toinen saattaa samassa lajissa käyttää selvästi kevyempiä latauksia ja pienempiä haulikokoja, päätyen yhtä saalisrikkaaseen lopputulokseen. Haulikonpatruunan valintaan vaikuttaa muun muassa oma ampumatyyli. Toinen ampuu enemmän refleksinomaisesti lähietäisyydelle, jolloin pienempien haulikokojen käyttö on suositeltavaa tiheämmän haulipeiton vuoksi. Toinen puolestaan ampuu pidemmälle matkalle tähdättyjä laukauksia, jolloin suuremmat haulit säilyttävät paremmin kuvionsa ja upotustehonsa. Ei ole siis olemassa kiveen hakattua sääntöä yhdestä ja oikeasta patruunasta, mutta suuntaviivoja antavia suosituksia uskallamme mekin antaa.
Tehdasladatuissa haulikonpatruunoissa haulikoot vaihtelevat yleensä 1,9- 9mm välillä. Erikokoisille hauleille on määritetty numeroita ja tunnuksia niiden tunnistamisen helpottamiseksi. Numerot ja mahdolliset kirjaintunnukset määräytyvät patruunan valmistajan kotimaassa käytössä olevan numeroasteikon mukaan. Siksi samalla numerolla varustetussa patruunassa ei siis aina ole saman kokoista haulia. Latauspaino puolestaan kertoo sen, paljonko hauleja on patruunassa. Suurimmat lataukset 70mm mittaisille patruunoille ovat ~42 gramman luokkaa. Siitä suuremmat lataukset ovat magnum latauksia ja ne vaativat 76mm tai pidemmän patruunapesän. Lyijypatruunaa käytettäessä suosittelemme Magnum -patruunoita yleensä vasta metsolle ja suuremmalle riistalle. Lisäksi on 89mm pitkiä ”supermagnum” patruunoita, mutta näistä saadaan lisäarvoa lähinnä korvaavia, lyijyä kevyempiä haulimateriaaleja käytettäessä.

Haulikonpatruunan sopivuus on AINA asekohtaista, eikä välttämättä se kaverin suosima patruuna ole paras mahdollinen valinta juuri sinun aseeseesi. On siis suositeltavaa kokeilla ennen jahtikautta omien patruunoiden yhteensopivuus aseeseen. Helpoin tapa kokeilla patruunan sopivuus on ampua radalla noin metrin halkaisijaltaan olevaan pahviin oletetulta ampumaetäisyydeltä ja katsoa haulien muodostama kuvio. Ammunnan jälkeen voidaan esimerkiksi piirtää haulien osumien keskipisteestä noin 75cm ympyrä ja savikiekkoa apuna käyttäen katsoa montako kiekon muodostamaa aukkoa haulienpeittoon mahtuu. Hyvän kuvion tunnistaa tasaisen peittävästä osuma-alasta, johon savikiekon kokoisia aukkoja mahtuu maksimissaan muutama. Koeammunnan merkitystä ei kannata vähätellä. Moni haulikko voi olla hyvinkin ”kranttu” varsinkin nopeiksi ladattujen patruunoiden suhteen, joten testaamalla patruunat ennalta voit parhaimmillaan välttää pitkänkin haavakkojahdin.
Haulipeiton lisäksi on hyvä kokeilla myös haulien upotus. Varsinkin syksyn edetessä talveen, lintujen ja eläinten rasvakerrokset lisääntyvät ja upotuksien merkitys korostuu. Upotusta voidaan kokeilla ampumalla esimerkiksi havuvaneriin, josta haulin upotus voidaan mitata työntömitalla.
Haulimateriaali vaikuttaa suuresti upotukseen ja kuvioon. Paksun rasvakerroksen sekä turkin tai höyhenpeitteen läpäisyä on pystytty parantamaan pinnoittamalla haulit, esimerkiksi niklauksella tai kuparoinnilla. Pinnoite tekee haulista kovemman ja liukkaamman, joten se säilyttää muotonsa paremmin ja liukkaamman pintansa ansiosta vie vähemmän karvaa haavakanavaan. Korvaamalla perinteiset lyijyhaulit kovemmilla ja painavammilla haulimateriaaleilla (yleensä volframilla) on pystytty parantamaan upotusta ja tehokasta ampumatkaa rajustikin.

Teräshauli on lyijyä kovempaa, mutta sen ominaispaino on pienempi, eli ne ovat lyijyhauleja kevyempiä. Kevyen ja kovan materiaalin ansiosta teräshaulipatruunoiden lähtönopeutta saadaan nostettua lyijypatruunoita kovemmaksi. Teräshaulipatruunoiden lähtönopeudet pyörivät 12/70 cal tehdasladatuissa 330-400m/s luokassa ja puolestaan 12/76 cal suuremman paineen ansiosta lähtönopeudet ovat 370-450m/s luokkaa. Kova materiaali aiheuttaa tiettyjä rajoitteita vanhemmissa haulikoissa ja supistajissa. Terästä ei pääsääntöisesti saa ampua puolisuppeaa tiukemmasta supistajasta, eikä useimpia vanhoja haulikoita ole suunniteltu muita, kuin lyijyhauleja silmälläpitäen. Teräs on varmasti yleisin korvaava haulimateriaali. Terästä käytetään paljon mm. vesilinnustuksessa ja onpa joiltakin ampumaradoiltakin lyijyhaulien käyttö kielletty, joten terästä käytetään myös kiekkojen pirstomiseen. Teräs on hinnaltaan halvin korvaava haulimateriaali, eivätkä patruunat ole juurikaan perinteisiä lyijypatruunoita kalliimpia. Nykytiedon valossa myös vanhemmilla haulikoilla voi kevytpaineisia pienikokoisilla teräshauleilla ladattuja patruunoita ampua, mutta tämä tapahtuu aina ampujan omalla vastuulla. Varmistathan, että käytettävän patruunan paineet eivät ylitä haulikon koepaineistusta. Vanhoilla aseilla vaarana on lisäksi supistajien avartuminen terästä ampuessa.
Kupari on myös lyijyä kovempi haulimateriaali, mutta se on terästä hieman raskaampaa. Kuparihauleilla saavutetaan teräshauliin verrattuna pidempi kantama sekä parempi läpäisykyky ainakin pidemmillä etäisyyksillä. Painonsa ja kovuutensa suhteen kupari sijaitsee teräksen ja lyijyn välimaastossa. Kupari on terästä kalliimpi haulimateriaali. Useimpia kuparihauleilla ladattuja patruunoita suositellaan ammuttavaksi ainoastaan teräshaulikelpoisista aseista.
Sinkkihauli on korvaavista haulimateriaaleista pehmein ja kevyin. Sillä on myös sen takia heikoin läpäisykyky. Sinkkipatruuna sopii myös vanhempiin haulikoihin, joissa kovempien haulien käyttö on kielletty.
Volframihauleja on kovuudeltaan ja painoltaan hyvin monenlaisia. Kovuus ja paino riippuu haulin volframipitoisuudesta. Yksikään ”volframihauli” ei ole 100% Volframia. Esimerkiksi tehdasladatuissa UnA-Tungsten patruunoissa haulimateriaalina käytetty Una18 on ominaispainoltaan 18,5g/cm3, joka on noin 60-70% lyijyä raskaampaa. Näillä patruunoilla upotusta ja ampumamatkoja saadaan lyijyyn verrattuna kasvatettua reippaasti. Toisena esimerkkinä Gyttorpin Silver tungstenin haulimateriaali on painoltaan 12g/cm3, joka on noin 10% lyijyä raskaampaa. Näiden patruunoiden ominaisuudet ovat silti perinteisiä lyijyhauleja paremmat. Volframihaulien kovuuden ja painon vuoksi voidaan haulikokoa ja latauspainoa pienentää lyijyyn verrattuna ja patruuna ladata kovempiin nopeuksiin. Volframi on kuitenkin kallis haulimateriaali, joten useimmilla ”UnA:n” käyttö rajoittuu ilves ja susijahteihin.

Vesilinnustuksessa ei saa käyttää lyijyhauleja. Eri vesialueilla on olemassa myös alueiden omia rajoitteita, jotka on syytä ottaa huomioon ennen pyyntiin lähtöä. Esimerkiksi metsähallituksen mailla teräshaulien käyttö oli pitkään kielletty. Näillä alueilla soveliaiksi haulimateriaaleiksi jäävät käytännössä vain kupari ja sinkki.
Eri supistajilla kuviot ovat erilaisia. Supistusaste vaikuttaa osumakuvion tiheyteen eri etäisyyksillä. Patruunoita koeammuttaessa onkin syytä testata samaa patruunaa usealla eri supistajalla. Supistajien valinnasta löytyy myös oma tietopaketti ”ohjeet ja vinkit” - sivun alta.
